Ruu jälkikoira, osa 1

Ruu kävi elämänsä ensimmäisissä jälkitreeneissä 1.5.2006. Pitkän automatkan jälkeen päädyttiin kuivalle mäntykankaalle, joka oli tienoon ensimmäisiä sulia paikkoja. Suski opetteli jäljestyksen saloja seuraamalla osaavampien puuhia. Ruu piti autossa riehuntaesitystä, loikki takapenkiltä etupenkille, kuopi tassuilla ikkunoita, vinkui ja önisi. Onneksi se aika pian rauhottui, jälkiporukan ilmeet alkoivat olla jo varsin sääliviä...

Ruulle on tehty syksyllä pikkupentuna muutama ihan lyhyt makkarajälki. Tällä kertaa kokeiltiin mitä siitä oli jäänyt mieleen, ja Suski tallusti reilun kymmenen metrin suoran jäljen jäkäläsammalikkoon ja joka askelmalle makkaraa. Alku poljettiin vahvemmin. Ruu painalsi jäljelle miltei suoraan, poimi alusta makkarat huolellisesti mutta kun jäljet harvenivat, lisäsi vauhtia ja makkaroita jäi väliin. Koko jäljen se kyllä työskenteli yhtä mittaa, kaatuneen puun yli astuttaessa kääntyi katsomaan äippää mutta jatkoi sitten itse matkaa. Saatiin ohjeet harjoitella vielä poljettua ruutua niin että koiralle syntyisi paremmin mielikuva jäljestä. Hyvä juttu, nyt tiedetään mistä kohdasta aloitetaan treenit!

Ruu oli illalla ihan väsynyt. Jälki ei varmaan vielä kovin paljon uuvuttanut, mutta matka kokonaisuudessaan, autossa odottelu ja uusi paikka veivät mehut tehokkaasti. Mutta olishan se aivan erinomaista että tälle vauhtipakkaukselle saataisiin malttia jäljestyksestä...!