Teinilassie

Ruu saa juosta lenkillä paljon vapaana. Kuljemme metsässä jossa ei kulje muita ihmisiä kuin koiranulkoiluttajia, niitä tosin on sitten jonkin verran. Ruu on pienenä pysynyt melko lähellä ihmistä, mutta nyt murkkuna se on laajentanut paimennussäteensä 50, jopa sataan metriin. Samoin se on on laajentanut paimennuskohteitaan.

Tänään Ruu livisti metsäpolulta takaisin pyörätielle. Huusin kurkku suorana sen perään, ei näkynyt soopelipehkoa missään. Hetken päästä ohi ajaa fillarillaan hämmentynyt teini-pojankölvi, perässään puolijuoksua laukkaava teinilassie. Ja lassiella ylpeä ilme, katso äippä mitä löysin! Karjaisin collikanpöhkölle rähisevän 'tänne'-huudon, ja hetken päästä se pyörtikin ympäri ja hölkötti luokse. Ihmetteli varmaan että ei sille mikään kelpaa, hän löytää kivan pojanjoikaleen ja tässäkö kiitos. Murisin sille että minulta ei karata, pyöriä ei jahdata, emmekä varmastikaan tarvitse toista murrosikäistä. Tässä yhdessä on ihan tarpeeksi...