Kiirettä pitää!

Huh, onpa ollut hoppua vuodenvaihteessa! Joulu tuli juhlittua lyhyesti ja ytimekkäästi, koirat saivat maistaa kinkunreunoja ja nopsasti hoksasivat mikä joulussa on ideana: syöminen tietysti! Samassa rysäyksessä Ruusta tuli sisäsiisti: viimeiset tarpeet tuli sisälle jouluaattona ja sen koomin ei mitään. Oman huoneen nurkassa on vielä yksi sanomalehtiaukeama, mutta se on pysynyt aivan koskemattomana.

Uudenvuodenvaihde meni vielä mallikkaammin, Ruu istui illan ikkunassa raketteja katselemassa. Rauhallisena kuin viilipytty - kyllä äipän sydäntä lämmitti. Melkein tuli onnesta tippa silmään kun sai todeta ettei seuraavat 15 vuotta mene raketteja pelätessä. Kivaa :)

Muuten Ruu alkaa olla ryhdikkäässä kunnossa, turkki vahvistuu huisaaa vauhtia. Takajalat ovat vieläkin pihdissä, välillä aika vähän mutta välillä ihan selvästi. Onhan noiden kanssa vielä mahdollista tapahtua vaikka mitä, tiedä vaikka vielä hiukan oikenisivatkin. Eipä tuo onneksi haittaa meitä, kunhan ei terveyteen vaikuta.

Harrastusrintamalla on sen sijaan ollut hiljaista, tottelevaisuusharjoitukset ovat olleet ihan tauolla. Uusi vuosi tuo toivottavasti tullessaan uutta energiaa - emännälle, Ruu ei ihan heti ole energiaa vailla :)